Creation of EveOne step forward, five steps back. Everything was going so nice and I was so happy about my fast progress, until I noticed a misplaced stitch. Sometimes it doesn't matter, but this time it was really in a wrong place, so it meaned I had to rip off nearly everthing I stitched this far on Creation of Eve. I hardly finished this man in a corner. So there is a lots of stitching left on this part of Sistine Chapel.
And my leg. It didn't go better with my ankle either. On Wednesday morning I decided to try a walk without sticks. Well, the first four steps went just fine, until the fifth step came. I heard a sound of crush from my ankle and it hurts like hell again. I ended up having a cast this time. Let's say the stitching of the Sistine Chapel Ceiling is now very challenging, because I can't bend my ankle, so I can't stitch my legs under the frames. I had to invent a new way. Now I'm lying under the fabric and the frames are horisontally over me. It's harder for hands, I have to keep them up when I'm stitching. I have a bad feeling I end up looking like a bodybuilder, when this all is over.
At end of this text is a picture of my brand new cast.
Eevan luominen
Yksi askel eteenpäin, viisi askelta taaksepäin. Kaikki meni niin hyvin ja olin tosi iloinen nopeasta edistymisestä, kunnes huomasin että yksi pisto on väärässä paikassa. Aina sillä ei ole niin väliä, mutta tällä kertaa pisto oli todella pahasti väärin, niinpä se tarkoitti sitä että jouduin purkamaan lähes kaiken mitä olin tähän asti pistellyt Eevan luomisesta. Hädin tuksin sain pisteltyä yhden miehen tuonne nurkkaan. Joten paljon pisteltävää vielä riittää tässä osassa Sikstuksen kappelia.
Ja mitä jalkaan tulee. Eipä sujunut paremmin nilkankaan kanssa. Keskiviikkoaamuna päätin yrittää kävelyä ilman keppejä. No, ensimmäiset neljä askelta sujuivat aivan hienosti, kunnes tuli viides askel. Nilkasta kuului pahaenteinen ääni: kruts. Sitten sattui taas niin pir.. skatisti. Tällä kertaa sain kipsin. Sanottakoon että Sikstuksen kappelin katon pistelystä tulee nyt hyvin haastavaa, koska en voi taivuttaa nilkkaa niin että voisin pitää jalkoja kehysten alapuolella. Täytyi keksiä uusi tapa. Makaan siis nyt kankaan alla ja kehykset ovat vaakatasossa päälläni. Tämä tapa rasittaa enemmän käsiä, koska joudun pitämään niitä ylhäällä pistellessä. Minulla on paha aavistus että alan näyttää kehonrakentajalta ennenkuin tämä on valmis.
Tässä kuva ihka uudesta kipsistäni:
3 kommenttia:
Se sitten voi olla tylsää,kun joutuu purkamaan, eikä voi edes ketään toista syyttää virheestä #¤%""¤ ! Mikä sun jalkaan on sattunut?
Niin on. Aluperin yhdistelmä: silmäleikkauksesta johtuva huono hämäränäkö + pimeys + jalkakäytävän reuna . Nyt liian aikainen kävely-yritys. Nilkka ei ollut vielä parantunut kunnolla.
That's quite the sporty cast you have! I hope things will go better now and that you'll enjoy a full recovery!
Lähetä kommentti