26.2.2011

No stitching week

When you haven't slept at all for fortnight it's totally impossible to try to thread a needle. Well, I tried, but I couldn't find the eye of a needle. My pains were already 100% and I went to physiotherapy and got 50% more pain. My medicine cabinet is full of painkillers, which didn't help. Every time I went to a new doctor I got more painkillers. Let's say I understand very well why some people commit suicide because of pains. Lack of sleep and constant pain is a killing combination.
Don't you worry I'm not that type, I bought earlier acupuncture needles and a book how to use them. I was too afraid of use them earlier because of my condition (lack of sleep, hand not steady). The first needle I jabbed into my ankle took away all the pain. Amazing. I couldn't find an eye of the needle, but I found a point to stop my pains. Actually the needle anesthetized my whole leg, but at this point I don't mind. I'm in heaven, no pains at all. Next week I'll stitch Sistine Chapel again.
Next it's time to exercise my ankle again ( 6-10 hours a day without results last two months). I spend hours and hours of stretching, stepping with stepper, driving exercise bike and strength training. Perhaps some day I can walk again.

Kun ei ole nukkunut kahteen viikkoon yhtään on täysin mahdotonta yrittää langoittaa neula. No, sitä tuli yritettyä, mutta en löytänyt millään neulansilmää. Kipuni olivat jo 100% ja menin fysioterapiaan, josta sain vielä 50% enemmän kipuja. Lääkekaappini on täynnä särkylääkkeitä, jotka eivät auttaneet. Aina kun kävin uudella lääkärillä sain lisää särkylääkkeitä. Sanotaanko että ymmärrän nyt oikein hyvin ihmisiä, jotka tekevät kipujen takia itsemurhan. Unenpuute ja jatkuva kipu on tappava yhdistelmä.
Älkää huolestuko, en ole tuota tyyppiä, ostin jo aikaisemmin akupunktioneuloja ja kirjan kuinka käyttää niitä. En aikaisemmin uskaltanut käyttään niitä, johtuen tilastani (unenpuute, käsi ei vakaa). Ensimmäinen neula jonka survaisin nilkkaani poisti kaiken kivun. Hämmästyttävää. En löytännyt neulansilmää, mutta löysin pisteen, josta kipuni lakkaa. Oikeastaan neula puudutti koko jalkani, mutta tässä vaiheessa en välitä siitä. Olen taivaassa, ei yhtään kipua. Seuraavalla viikolla aion pistellä taas ja myös Sikstuksen kappelia.
On aika taas lähteä treenaamaan nilkkaani (6-10 tuntia päivässä viimeisen kahden kuukauden aikana ilman tulosta). Vietän tuntikausia venyttäen, stepaten stepperillä, ajellen kuntopyörällä ja voimaharjoittelussa. Ehkä jonain päivänä kävelen taas.

1 kommenttia:

Amalia kirjoitti...

Toivotaan parasta. Jatkuva särky on kyllä pirullista.

Lähetä kommentti