Another no stitching week

It seems I'm growing a habit. I haven't stitched this week either. Because this is my x-stitching blog, I don't post anything before I actually stitch something. So it may take some time before next entry. And my excuse this time...I haven't had any time to stitch because I have to exercise my leg day and night. See you next time in the future.

Näyttää siltä että tämä tulee tavaksi. Enpä ole pistellyt tälläkään viikolla. Koska tämä on ristipistoblogini, en kirjoita mitään ennenkuin ihan oikeasti pistelen jotain. Siispä saattaa kuulua hieman aikaa ennen seuraavaa blogimerkintää. Ja se tekosyyni tällä kertaa...eipä ole ollut aikaa pistellä, koska olen kuntouttanut jalkaani päivin ja öin. Nähdään siis uudelleen hamassa tulevaisuudessa. Siirrän yksityiselämäni Elämän testiblogiini, joten siellä kuulumisiani suomeksi.

No stitching week

When you haven't slept at all for fortnight it's totally impossible to try to thread a needle. Well, I tried, but I couldn't find the eye of a needle. My pains were already 100% and I went to physiotherapy and got 50% more pain. My medicine cabinet is full of painkillers, which didn't help. Every time I went to a new doctor I got more painkillers. Let's say I understand very well why some people commit suicide because of pains. Lack of sleep and constant pain is a killing combination.
Don't you worry I'm not that type, I bought earlier acupuncture needles and a book how to use them. I was too afraid of use them earlier because of my condition (lack of sleep, hand not steady). The first needle I jabbed into my ankle took away all the pain. Amazing. I couldn't find an eye of the needle, but I found a point to stop my pains. Actually the needle anesthetized my whole leg, but at this point I don't mind. I'm in heaven, no pains at all. Next week I'll stitch Sistine Chapel again.
Next it's time to exercise my ankle again ( 6-10 hours a day without results last two months). I spend hours and hours of stretching, stepping with stepper, driving exercise bike and strength training. Perhaps some day I can walk again.

Kun ei ole nukkunut kahteen viikkoon yhtään on täysin mahdotonta yrittää langoittaa neula. No, sitä tuli yritettyä, mutta en löytänyt millään neulansilmää. Kipuni olivat jo 100% ja menin fysioterapiaan, josta sain vielä 50% enemmän kipuja. Lääkekaappini on täynnä särkylääkkeitä, jotka eivät auttaneet. Aina kun kävin uudella lääkärillä sain lisää särkylääkkeitä. Sanotaanko että ymmärrän nyt oikein hyvin ihmisiä, jotka tekevät kipujen takia itsemurhan. Unenpuute ja jatkuva kipu on tappava yhdistelmä.
Älkää huolestuko, en ole tuota tyyppiä, ostin jo aikaisemmin akupunktioneuloja ja kirjan kuinka käyttää niitä. En aikaisemmin uskaltanut käyttään niitä, johtuen tilastani (unenpuute, käsi ei vakaa). Ensimmäinen neula jonka survaisin nilkkaani poisti kaiken kivun. Hämmästyttävää. En löytännyt neulansilmää, mutta löysin pisteen, josta kipuni lakkaa. Oikeastaan neula puudutti koko jalkani, mutta tässä vaiheessa en välitä siitä. Olen taivaassa, ei yhtään kipua. Seuraavalla viikolla aion pistellä taas ja myös Sikstuksen kappelia.
On aika taas lähteä treenaamaan nilkkaani (6-10 tuntia päivässä viimeisen kahden kuukauden aikana ilman tulosta). Vietän tuntikausia venyttäen, stepaten stepperillä, ajellen kuntopyörällä ja voimaharjoittelussa. Ehkä jonain päivänä kävelen taas.

Sistine Chapel Ceiling - Creation of Eve - Month 8

Creation of Eve
This week - what could I say. Here is my progress, very little.

I haven't slept at all because of the pain in my leg. What happens if you don't sleep. It makes you living death. It's almost impossible to do anything, your mind doesn't work and even the simplest things are very challenging. Last time I slept a good night's sleep was 16.12. 2010. Despite of all that I have managed to update my other blogs and this one, too. Without sleep you have very much time, painful time to do things very slowly. I wish next week is better.

Eevan luominen
Tämä viikko - mitäpä voisin sanoa. Tässä edistymiseni, hyvin vähäistä.

En ole nukkunut ollenkaan jalkani kivun takia. Mitä tapahtuu jos ei nuku. Sinusta tulee elävä kuollut. Minkä hyvänsä asian tekemisestä tulee mahdotonta, mieli ei enää toimi ja jopa yksinkertaisimmista asioista tulee hyvin haasteellisia. Viimeksi nukuin hyvin 16.12.2010. Kaikesta tästä huolimatta olen pystynyt päivittämään muita blogejani ja tätä myös. Unettomana on paljon aikaa, kivuliasta aikaa tehdä asioita hitaasti. Toivon että seuraava viikko on parempi.

Sistine Chapel Ceiling - Creation of Eve - Month 8 begins

Creation of Eve
This was better stitching week than last week, even though I wasn't very much at home. It helps a lot when you don't need to ripe anything off. Two men are done, only 3 men, Eve and God left to stitch.

My leg is same, perhaps I have more to tell next week.

Eevan luominen
Tämä oli parempi pistelyviikko kuin viime viikko, vaikkakin en ollut kovin pitkiä aikoja kotona. Auttaa huomattavasti kun ei tarvitse purkaa mitään. Kaksi miestä on tehty, 3 miestä, Eeva ja Jumala on vielä pisteltävänä.

Jalkani on samanlaisenaan, ehkä ensi viikolla on lisää kerrottavaa.

Sistine Chapel Ceiling - Creation of Eve - Month 7 continues

Creation of Eve

One step forward, five steps back. Everything was going so nice and I was so happy about my fast progress, until I noticed a misplaced stitch. Sometimes it doesn't matter, but this time it was really in a wrong place, so it meaned I had to rip off nearly everthing I stitched this far on Creation of Eve. I hardly finished this man in a corner. So there is a lots of stitching left on this part of Sistine Chapel.

And my leg. It didn't go better with my ankle either. On Wednesday morning I decided to try a walk without sticks. Well, the first four steps went just fine, until the fifth step came. I heard a sound of crush from my ankle and it hurts like hell again. I ended up having a cast this time. Let's say the stitching of the Sistine Chapel Ceiling is now very challenging, because I can't bend my ankle, so I can't stitch my legs under the frames. I had to invent a new way. Now I'm lying under the fabric and the frames are horisontally over me. It's harder for hands, I have to keep them up when I'm stitching. I have a bad feeling I end up looking like a bodybuilder, when this all is over.

At end of this text is a picture of my brand new cast.

Eevan luominen

Yksi askel eteenpäin, viisi askelta taaksepäin. Kaikki meni niin hyvin ja olin tosi iloinen nopeasta edistymisestä, kunnes huomasin että yksi pisto on väärässä paikassa. Aina sillä ei ole niin väliä, mutta tällä kertaa pisto oli todella pahasti väärin, niinpä se tarkoitti sitä että jouduin purkamaan lähes kaiken mitä olin tähän asti pistellyt Eevan luomisesta. Hädin tuksin sain pisteltyä yhden miehen tuonne nurkkaan. Joten paljon pisteltävää vielä riittää tässä osassa Sikstuksen kappelia.

Ja mitä jalkaan tulee. Eipä sujunut paremmin nilkankaan kanssa. Keskiviikkoaamuna päätin yrittää kävelyä ilman keppejä. No, ensimmäiset neljä askelta sujuivat aivan hienosti, kunnes tuli viides askel. Nilkasta kuului pahaenteinen ääni: kruts. Sitten sattui taas niin pir.. skatisti. Tällä kertaa sain kipsin. Sanottakoon että Sikstuksen kappelin katon pistelystä tulee nyt hyvin haastavaa, koska en voi taivuttaa nilkkaa niin että voisin pitää jalkoja kehysten alapuolella. Täytyi keksiä uusi tapa. Makaan siis nyt kankaan alla ja kehykset ovat vaakatasossa päälläni. Tämä tapa rasittaa enemmän käsiä, koska joudun pitämään niitä ylhäällä pistellessä. Minulla on paha aavistus että alan näyttää kehonrakentajalta ennenkuin tämä on valmis.

Tässä kuva ihka uudesta kipsistäni:

Sistine Chapel Ceiling - Creation of Eve - Month 7

Creation of Eve
This is my progress of the first day. Next 2-3 months you'll see how Michelangelo sees this part of biblical story. As always there is lots of men involved in the scene. One of my friends suggests I should stitch tiny fig leaves to them. Well, I try to keep everything blurry and give only hints.

Eevan luominen
Tässä on ensimmäisen päivän tuotos. Seuraavien 2-3 kuukauden aikana näet kuinka Michelangelo näkee tämän osan raamatun kertomusta. Kuten tavallista tässäkin tapahtumassa on osallisena paljon miehiä. Eräs ystäväni ehdotti että minun pitäisi pistellä pikkuruiset viikunanlehdet heille. No, yritän pitää kaiken hieman sumeana ja jätän asian vihjauksen asteella.

Earth's Children - finished after 1½ months

It's done. It was quick and easy. Well, my quick and easy. It may take a year if you are a beginner. I didn't have the slightest difficulty and all colours match perfectly. I corrected the eye and left one back stitch unstitch on girl's nose, because with that stitch on, her nose would have looked like a potatoe. There are lots of fine details in this picture and they can only be seen in real life.
Next time you'll see the Sistine Chapel again and it's Eve's turn now - beginning of creation of Eve is the name of the game.
My friends already knew the latest news of my leg. It was x-rayed and it has several fractures, so I have a good excuse why I still can't walk. The doctor said I should only walk with my sticks next two weeks more. He didn't forbid me to exercise, so I have exercised it, so I can bend the ankle to 90 degrees (and it was and still is very painful). Anyway it helps me fit under the frames of Sistine Chapel . What wouldn't a x-stitcher do for her hobby? I must be nuts.

Valmista tuli. Se oli nopea ja helppo. Siis, minun nopea ja helpponi. Voi viedä vuodenkin jos olet aloittelija. Mitään vaikeuksia ei ollut ja kaikki värit sopivat yhteen täydellisesti. Korjasin silmän ja jätin yhden tikkipiston pistelemättä tytön nenään, koska se olisi saanut nenän näyttämään potaatilta. Kuvassa on paljon hienoja yksityiskohtia ja ne voi nähdä vain katsomalla kuvaa luonnossa.
Seuraavalla kerralla näet taas Sikstuksen kappelin ja nyt on Eevan vuoro - pelin nimi on Eevan luominen.
Ystäväni tietävätkin viimeisimmät uutiset jalastani. Se röntgenkuvattiin ja siinä on useita murtumia, niinpä minulla on nyt hyvä syy siihen, miksi en edelleenkään kävele. Lääkäri sanoi että saisin kävellä vain keppien kanssa seuraavat kaksi viikkoa. Hän ei kieltänyt kuntoilua, joten olen harjoittanut nilkkaa niin, että se taipuu 90 asteen kulmaan (oli ja on edelleenkin kivuliasta). Joka tapauksessa se auttaa minua sopimaan Sikstuksen kappelin kehyksen alle. Mitäpä ei ristipistelijä tekisi harrastuksensa eteen? Yliskammarini eivät taida olla ihan lämpimillään.

Earth's Children - week 5

There you are where you go. I'm now stitching the sky. At my point of view it looks endless, but I think after a week I have done it. This far everything has gone very smoothly. I'm already getting ready for Creation of Eve or should I say my very very long-term project of Sistine Chapel Ceiling.

And the news of leg: My toes are moving, but my ankle is still. This may sound odd, but I need my ankle to stitch Sistine Chapel Ceiling. I have a loom system, where I stretch the fabric and I need to bend my ankles to get under this loom system. My ankle doesn't bend. I was ready for happy dance, because of my toes, but all my friends said NO!!!!!!!!!! So I just listen to Josephine Baker to ease my pains and exercise more my ankle to get it flexible. I still don't walk.

Snow picture from my yard at the end of this text.

Olet siellä minne menet. Pistelen nyt taivasta. Näyttää tällä hetkellä loputtomalta, mutta luultavasti viikon jälkeen sekin on tehty. Tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Olen jo valmistautumassa Eeva luomiseen vai pitäisiköhän sanoa Sikstuksen kappelin hyvin, hyvin pitkäaikaiseen projektiin.

Ja jalkauutisia: Varpaat liikkuvat, mutta nilkka on hiljaa paikoillaan. Voi kuulostaa oudolta, mutta tarvitsisin nilkkaani, jotta voin pistellä Sikstuksen kappelin kattoa. Minulla on kudontasysteemi, mihin venytän kankaan ja minun pitäisi taivuttaa nilkkoja, jotta pääsen tämän systeemin alle. Nilkka vaan ei taivu. Olin jo valmis tanssimaan riemusta varpaiden liikkumisen vuoksi, mutta kaikki ystäväni sanoivat EI!!!!!!!!! Niinpä kuuntelen kipuihin Josephine Bakeria ja jumppaan lisää nilkkani saadakseni sen joustavammaksi. En edelleenkään pysty kävelemään.

Lumikuva pihaltani:

Earth's Children - week 4 or month 1

It's halfway now. I'm stitching the background and hope I have enough blue thread for the sky. Stitching goes fine, it may be finished after two three weeks or even sooner.
My leg isn't going fine. I still can't move my toes or ankle. I have driven quit a long journey with my exercise bike and stepped thousands of steps with my stepper. Not to mention thousands of passive stretches. I'm not quitting, I'll push harder. Perhaps I'm not doing enough.

Puolivälissä ollaan. Pistelen taustaa ja toivon että sininen lanka riittää taivaan pistelyyn. Pistely sujuu hyvin, saattaa valmistua 2-3 viikon päästä tai jopa pikemmin.
Jalan kanssa ei suju yhtä hyvin. En vieläkään pysty liikuttamaan varpaita tai nilkkaa. Olen ajellut pitkät matkat kuntopyörällä ja stepannut tuhansia askeleita stepperilläni. Puhumattakaan tuhansista passiivisista venytyksistä. En aio luovuttaa, aion painaa vielä kovemmin. Ehkä en tee vielä tarpeeksi.

Earth's Children - week 3

As you can see, I'm busy stitching. It may be the best part of my leg injury, I have a lots of time for my dear hobby. The girl looks a bit crooked-eyed now, but I try to fix it before this project is finished.
I have also added new shops and new proverbs (Sayings) to Cross Stitch International site. Have fun there! There is also my webshop in ebay now. Only some DVDs, but I add more things there, when I learn to walk again and organizing things get easier. It's hard to carry things without hands (I need them to walk).
Next it's time to go to restore my ankle, so I drive my exercise bike called Restorator and do a lot of stretching. I live in hope I some day walk again, perhaps not tomorrow or day after tomorrow... but some day. Until then I'll stitch and I don't never give up.

Kuten näkyy, pistelen ahkerasti. Lienee paras osa jalkavammaani, nyt on paljon aikaa rakkaalle harrastukselle. Tyttö näyttää hieman kierosilmäiseltä, mutta yritän korjata sen ennen kuin tämä projekti valmistuu.
Olen lisännyt myös uusia kauppoja ja uusia sananlaskuja (Sayings) Cross Stitch International-sivulle. Pidä hauskaa siellä! Ebayllä on myös pikku putiikkini. Vain DVD:tä, mutta lisään uutta, kunhan opin taas kävelemään ja asioiden järjestely helpottuu. On hankala kuljettaa tavaroita ilman käsiä (tarvitsen niitä kävelyyn).
Sitten onkin taas aika lähteä restoroimaan nilkkaani, ajelen siis restoraattori-nimisellä polkulaitteella ja teen hirvittävän määrän venytyksiä. Elelen toivossa että joku päivä kävelen taas, ehkä en huomena tai ylihuomena... mutta joskus. Siihen asti aion pistellä ja en anna periksi koskaan.

Goals of 2011 - Tavoitteet vuonna 2011

I'm gonna stitch something old, something new, something borrowed, something blue and keep a sliver sixpence in my shoe.

In other words, I don't have any stitching goals, I just stitch as always.

Aion pistellä jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua, jotain sinistä ja pitää hopearahaa kengässäni.

Toisin sanoen, minulla ei ole mitään pistelytavoitteita, pistelen kuten aina ennenkin.

Earth's Children - week 2

Well, I have had plenty of time to stitch and it seems I'll have plenty of time to stitch in the near future, too. My ankle isn't healing very well. So I don't walk very much. I keep my sore leg on CPU when I'm writing this post. I can't write very long because the box of CPU turns warm soon and it isn't good for computer or my ankle. I wish next year is better and not so painful than this year has been. Happy New Year 2011!

No onpahan ollut aikaa pistellä ja näyttää siltä että lähitulevaisuudessa on myös paljon aikaa pistellä. Nilkka ei ole parantunut kovin hyvin. Niinpä en juurikaan kävele. Pidän kipeää jalkaa keskusyksikön päällä kun kirjoitan tätä. En pysty kirjoittamaan kovin pitkään, koska keskusyksikön kotelo alkaa lämmetä ja se ei ole hyväksi tietokoneelle eikä nilkalle. Toivon että ensi vuosi on parempi ja ei niin kivulias kuin tämä vuosi on ollut. Hyvää Uutta Vuotta 2011!

Earth's Children

I'm so sorry. I forgot to add the beginning of this project before I left. (Yes, I got a lots of e-mails of that matter). About the project: It's Earth's Children designed by James Himsworth. I'm stitching on 18 count ivory aida. I use two plies of thread. Not very much to show, because I also forgot something else - to take this project with me!!!
My little vacation to Iceland. It started very well and ended as soon as it started. My first step to Iceland soil was fatal. I twisted my ankle. This time the other ankle than last time (some months ago). It's still swollen, bruised and hurts like a hell. I walk with sticks again. I bought my own sticks as a souvenier to keep from Iceland. Never know when it's next time. I became acquainted with different kind of wheelchairs and spent most of my trip sitting on the back seat of a car. Here are pictures. Because I was behind of the camera, there aren't any pictures of me. Better so.

Olen pahoillani. Unohdin laittaa uuden projektini alun tänne ennen lähtöäni. (Niinpä, sainkin paljon sähköpostia tästä asiasta). Projekti: James Himsworthin Maan Lapset. Pistelen norsunluunväriselle 7 ruutua/cm aidakankaalle. Käytän kahta säiettä langasta. Eipä ole paljon näyteltävää, koska unohdin jotain muutakin - nimittäin ottaa tämän projektin mukaani!!!
Pikku-lomani Islannissa. Se alkoi oikein hyvin ja loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin. Ensiaskel Islannin maaperälle oli kohtalokas. Nyrjäytin nilkkani. Tällä kertaa kysymyksessä on toinen nilkka kuin viime kerralla (muutama kuukausi sitten). Se on yhä turvoksissa, mustelmilla ja sattuu niin pir...sti. Taas kävellään keppien kanssa. Ostin itselleni omat kepit muistoksi Islannista. Eihän sitä tiedä koska taas nilkka menee. Erilaiset pyörätuolit tulivat tutuiksi ja vietin suurimman osan matka-ajasta istumalla auton takapenkillä. Tässä on kuvia. Koska olin kameran takana, minusta ei ole kuvia. Parempi niin.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 7 and finish of part 4

Creation of Adam
Well, I didn't quit. It's done now. I don't think how many parts I have left of this Chapel, I just go on stitch by stitch. Next part is Creation of Eve. It looks like the travelling part of my live begins again, so I can't take so large project into the aeroplane. It means Eve must wait. I'll do a smaller piece large enough to get me stitching next 2-3 months. You see the beginning of it next time. See you in Iceland.

Aatamin luominen
No, enpä jättänyt kesken. Se on nyt tehty. En ajattele kuinka monta osaa vielä on jäljellä tätä kappelia, menen eteenpäin pisto kerrallaan. Seuraava osa on Eevan luominen. Näyttää kuitenkin siltä että elämässäni alkaa taas matkustusvaihe, joten en voi ottaa näin isoa projektia mukaan lentokoneeseen. Tarkoittanee että Eeva joutuu odottamaan. Teenpä sitten hieman pienempää työtä kuitenkin kyllin suurta että siitä riittää pistelyä seuraaviksi 2-3 kuukaudeksi. Näet sen aloituksen seuraavalla kerralla. Nähdään Islannissa.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 7

Creation of Adam
God is stitched. Now it's time to stitch the background - endless area of grey and beige. Those who know me understand what an agony it's for me. I love colours, except grey and beige. They are sooo boring. I wish I could stitch the background eyes closed. Next time it's a finish of this part to show off. Perhaps after two weeks of grey and beige stitching. Let's hope I don't quit.

Aatamin luominen
Jumala on pistelty. Nyt on aika pistellä tausta - loputon alue harmaata ja beigeä. Ne, jotka tuntevat minut tietävät mitä kärsimystä se aiheuttaa. Rakastan värejä, paitsi harmaata ja beigeä. Ne ova niiiiin tylsiä. Kunpa voisinkin pistellä taustan silmät kiinni. Seuraavalla kerralla tämän osion pitäisi olla valmis esiteltäväksi. Ehkä sitten kun olen pistelly kaksi viikkoa harmaata ja beigeä. Toivottavasti ei jää kesken.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 6 continues

Creation of Adam
I began to stitch the fourth part of Sistine Chapel Ceiling a week ago and here is the progress this far. Adam is created or should I say stitched. I don't post anything before I have finished God. You can see His hand and index finger (creation finger) now.
This part of Ceiling (Creation of Adam) is the most famous and also most copied part of the ceiling. You may have seen other cross stitch projects and other projects featuring Creation of Adam or only parts of it.

Aatamin luominen
Viikko sitten aloitin Sikstuksen kappelin katon neljännen osan pistelyn. Aatami on luotu vai pitäisiköhän sanoa pistelty. En kirjoita mitään uutta ennenkuin olen saanut Jumalan valmiiksi. Voit nähdä nyt hänen kätensä ja etusormen (luomissormi).
Tämä osa katosta (Aatamin luominen) on kuuluisin ja myös kopioiduin osa kattoa. Saattaa olla että olet nähnyt muita ristipistotyö projekteja ja muita projekteja, joissa esiintyy Aatamin luominen tai osia siitä.

Belly Dancer - finished

Here it is, all finished. The fabric is not pink, but white. It's quite dark here and the colour change is due to lights. Size of this project is 26 x 48 cms and 102 x 241 stitches.

Next time it's Sistine Chapel Ceiling again and the Creation of Adam.



Tässä se on, kaikki valmiina. Kangas ei ole vaaleanpunainen, vaan valkoinen. Täällä on melko hämärää ja värinvaihdos johtuu valaistuksesta. Työn koko on 26 x 48 cm ja 102 x 241 pistoa.

Seuraavalla kerralla on taas vuorossa Sikstuksen kappelin katto ja Aatamin luominen.

Belly dancer - stitchings of the first week

After a week of stitching and I managed to spill hot water over it last night, so it's a bit wrinkled. It might need a wash before ironing. I stitch all stitches on it before I do anything to smooth those wrinkles. Thank God, the colours didn't run.

I looked at a window just a second ago and I saw this little fellow... isn't it cute in a winter costume?

Viikon pistelin ja eilen illalla kaatui kuumaa vettä työn päälle, on nyt sitten hieman rypyssä. Saattaa olla että tarvitsee pesunkin ennen silitystä. Pistelen kuitenkin kaikki pistot valmiiksi ennenkuin yritän siloitella noita ryppyjä. Luojan kiitos, langat eivät olleet väriä päästävää sorttia.

Katsoin äsken ulos ja näin tämän pikku veitikan... eikös ole söpö talviasussaan?

Belly Dancer

This is a tribute to belly dancing. I bought this kit about a year ago. It's from Riolis and designer is Galina Skabeeva. It is an old kit and I found it from ebay. Here is the beginning of my new (smaller) project. I need to do smaller projects, because I need to add new stuff to my gallery every once in a while.
My friends have been laughing their heads off since they heard my new hobby - belly dancing. Why they laugh? 1)I do have absolutely NO sense of rhythm, 2) I'm as flexible as steel, 3)I don't look at all like belly dancers, 4) I usually crush everyones toes, even my owns, if they are too near my feet, and I have sharp elbows, too, 5) I have never danced before. Don't you worry, I don't let their laughing stop me. I'm very stubborn and I dance just for me and my own pleasure. I promise, I'll never dance in public.

Tämä on kunnianosoitus vatsatanssille. Ostin tämän kirjontapakkauksen noin vuosi sitten. Malli on peräisin Riolikselta ja mallin suunnitteli Galina Skabeeva. Malli on vanha ja löysin sen ebayltä. Tässä on tämän uuden (pienemmän) projektin alku. Välillä on tehtävä vähän pienempiä töitä, koska galleriani tarvitsee uutta täytettä aina silloin tällöin.
Ystäväni ovat nauraneet hullun lailla siitä asti kun kuulivat uudesta harrastuksestani - vatsatanssista. Miksi he nauravat? 1) Minulla EI ole ollenkaan rytmitajua, 2) Olen yhtä joustava kuin teräs, 3) En näytä ollenkaan vatsatanssijalta, 4) Yleensä murskaan kaikkien varpaat, jopa omani, jos ne ovat liian lähellä jalkojani, ja minulla on myös terävät kyynärpäät, 5) En ole koskaan tanssinut aikaisemmin. Ei syytä huoleen, en anna heidän nauramisensa pysäyttää minua. Olen hyvin itsepäinen ja tanssin itselleni ja omaksi ilokseni. Lupaan sen että en aio koskaan tanssia julkisesti.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 6

Separation of Earth and Water
The third part of Sistine Chapel Ceiling is finished now. It's time to move this project aside for a while. Next part will be Creation of Adam and it can wait now. The second picture is my progress so far (all three parts together.) Tomorrow you see my next smaller project. It's a bit different.

Maan ja Veden erottaminen
Kolmas osa Sikstuksen kappelia on nyt valmis. On taas aika siirtää tämä projekti sivuun hetkeksi. Seuraava osa olisi Aatamin luominen ja se saa nyt odottaa. Toinen kuva on koko projektista tähän asti (kaikki kolme osaa yhdessä.) Huomena näet seuraavan pienemmän projektini. Se on hieman erilainen.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 5 and still stitching

Separation of Earth and Water - part 3
Last week was busy, but I achieved my stitching goal. It was to finish God and it's done. There is still much to stitch before I finish the entire part 3. So much to do and so little time. I think I'll stitch next couple of weeks and then show off the finished part 3. It's my next goal. It'll happen after mid-November, I assume...

Maan ja veden erottaminen - osa 3
Viime viikko oli kiireinen, saavutin sentään sen, mitä halusinkin pistellä. Tavoite oli pistellä Jumala ja se on nyt tehty. Edelleenkin on paljon pisteltävää ennenkuin koko 3. osa on valmis. Niin paljon tehtävää ja niin vähän aikaa. Luulenpa että pistelen seuraavat pari viikkoa ja näytän sitten vasta valmiin kolmannen osan. Se on seuraava tavoite. Tapahtunee joskus marraskuun puolivälin jälkeen, oletettavasti...

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 5 and more stitches

Separation of Earth and Water - part 3
Last week was a good stitching week. The weather was stormy and it's getting colder, so I spent my days in the front of fireplace, stitching and drinking hot chocolate. Of course I did many other things, too, because this is my stitching blog, I don't share them. Two men are done, next it's time to stitch God. Thank God, he has his clothes on. Stitching all day naked men, makes your night dreams a bit crazy.
We got the first snow last week. I took some pictures, but they didn't succeed. The snow is still on the ground. It might melt next week, because the weather looks sunny.

Veden ja Maan erottaminen - osa 3
Viime viikko oli hyvä pistelyviikko. Ilma oli myrskyinen ja viilenemään päin, niinpä vietin päiväni takan edessä pistellen ja juoden kuumaa suklaakaakaota. Tottakai tein monia muitakin asioita, mutta koska tämä on ristipistelyblogi, en kerro. Kaksi miestä on tehty, seuraavaksi on aika pistellä Jumala. Luojan kiitos, hänellä on vaatteet päällä. Kun pistelee kaiket päivät alastomia miehiä, unista tulee hieman villejä.
Ensilumi tuli viime viikolla. Otin muutamia kuviakin, mutta ne eivät onnistuneet. Lumi on edelleen maassa. Saattaa sulaa ensi viikolla, koska ilma näyttää aurinkoiselta.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 5 continues

And what's my excuse this time for so little progress? Last week I was busy helping others, people have endless needs and wants, you know. It helped me to forgot my own pains and misery. My ankle is better and I walked today 12 kms again. I didn't say it's painless. I'll get my stitches removed tomorrow. I have been two weeks without sauna and it's a catastrophe to me. I love sauna. I also love to exercise and I couldn't do that either. So I have almost climbed the walls. But tomorrow nothing can stop me...
Here is what I stitched last week: the third part of Michelangelo's Sistine Chapel - Separation of Earth and Water. There is just one man in the corner, but there are 3 more coming to other corners and God in the middle. I don't know what those men have to do with Earth and Water, but...because Michelangelo put them there perhaps they have a meaning.
I also made a sandwich loaf today. It's heart-shaped (♠) and called Tropical Island. Pictures are at the end of this post.

Ja mikä on syynä vähäiseen edistymiseeni tällä kertaa? Viime viikolla innostuin auttamaan muita, ihmisten tarpeet ja halut ovat loputtomat, tiedät kyllä. Se auttoi minua unohtamaan omat kipuni ja kurjuuteni. Nilkkani on parempi ja kävelin tänään 12 km, jälleen kerran. En sanonut että kivuttomasti. Saan tikkini poistettua huomenna. Olen ollut kaksi viikkoa ilman saunaa ja se on minulle jo katastrofi. Rakastan saunomista. Pidän myös liikunnasta ja en ole tehnyt sitäkään. Niinpä olen miltei kiipeillyt seinille. Mutta huomenna mikään ei voi estää minua...
Tässä on mitä pistelin viime viikolla: kolmas osa Michelangelon Sikstuksen kappelia - Maan ja Veden erottaminen. Nurkassa on vain yksi mies, vaan lisää tulee vielä 3 muihin nurkkiin ja Jumala keskelle. En tiedä mitä noilla miehillä on tekemistä Maan ja Veden kanssa, mutta... kerran Michelangelo laittoi heidät sinne ehkäpä heillä on jokin tarkoitus.
Tein tänään myös voileipäkakun. Se on sydämenmuotoinen (♠)ja nimeltään Trooppinen Saari. Kuvat tämän tekstin lopussa.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 5

Little did I know, when I last time said I have a plenty of time to stitch...Things started to go to different directions. After I twisted my ankle, I caught a flu virus or several viruses from the waiting room of ER. So I ended up to look like Robert the Reindeer - red swollen nose, red eyes, sore throat, cough etc. Until weekend I managed to get some stitches done, but not in the fabric, but on me! So I started to look like a road kill. Let's say I have had better weeks than last week and I have also had worse ones (and I can tell they have been really bad). I'm still happy, there were some bright spots in my week. Those bright spots know who they are.
The picture is from the beginning of Separation of Earth and Water. I hope this week is a better stitching week.

Vähänpä tiesin, kun viimeksi sanoin että minulla on runsaasti aikaa pistellä...Asiat vaan lähtivät menemään hieman eri suuntiin. Kun olin nilkkani reväyttänyt, sain flunssaviruksen tai useita sellaisia ensiavun odotushuoneesta. Niinpä näytin sitten Petteri Punakuonolta - punainen turvonnut nenä, punaiset silmät, kurkku kipeä, yskää jne. Kunnes koitti viikonloppu ja sain aikaiseksi hieman pistoja, mutta en kankaalle, vaan minuun! Niinpä aloin näyttää jo raadolta. Sanotaanko että minulla on ollut parempiakin viikkoja kuin viime viikko ja myös pahempia (voin kertoa että ne ovat olleet todella pahoja). Olen edelleen iloinen, viikossa oli sentään kirkkaitakin kohtia. Nuo kirkkaat kohdat tietävät itse keitä ovat.
Kuva on aloitus Veden ja Maan erottamisesta. Toivonpa vaan että tämä viikko on parempi pistelyn kannalta.

Vera the Mouse - Dressing

Vera the Mouse - Dressing is finished now. It was very easy and quick to stitch. Tomorrow was time to see the framer, but...
This is where the quick and easy part comes to an end and troubles start. I don't tell you how (it's too awkward), but I managed to twist my ankle and I spent yesterday at hospital. All plans I had for this week are cancelled. I walk with sticks now.
The good news are, I have a plenty of time to stitch Sistine Chapel. So I'll start Separation of Earth and Water tomorrow. Bad news are there are extra rows in the chart and I have to shrink the persons or remove rows, unless I don't want to get a picture what Picasso used to paint. I contacted the support group of Sistine Chapel Stitchers and I got a hint to use colour chart instead of using black & white one. I'm printing the colour chart right now... I hope it's better.
And I'm not giving up...

Vera the Mouse - Dressing -työ on nyt valmis. Se oli hyvin helppo ja nopea pistellä. Huomena oli tarkoitus vierailla kehystäjällä, mutta...
Tässä kohtaa loppuukin sitten se nopea ja helppo osuus ja ongelmat alkavat. En aio kertoa miten (se on aivan liian noloa), mutta onnistuin reväyttämään nilkkani ja vietin eilisen päivän sairaalassa. Tämän viikon suunnitelmat on sitten kaikki peruttu. Kävelen keppien avulla.
Mitä tulee hyviin uutisiin, niin nyt sitten on runsaasti aikaa pistellä Sikstuksen kappelia. Niinpä aloitan Maan ja Vesien erottamisella huomena. Huonot uutiset taas ovat että mallikartassa on ylimääräisiä rivejä ja minun täytyy kutistaa henkilöitä tai poistaa rivejä, ellen halua saada aikaiseksi taideteosta, jollaisia Picassolla oli tapana maalata. Otin yhteyttä Sistine Chapel Stitchers'n tukiryhmään ja sain vihjeen käyttää värillistä mallia mustavalkoisen sijaan. Tulostan juuri värillistä mallia... Toivon että se on parempi.
Ja periksi ei anneta...

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 4 and a finish

The second part of Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling is finished, only 43 parts to stitch. It has been raining since I came home, so I have skipped gardening and stitched instead. My garden is a mess, but I can't help it. Everything is wet.
My mom phoned me a couple of days ago. It sounds like she and my dad had forgiven me. I'm reliefed. When I left Finland, they were very upset, because of what I did to my hair (straightened, bleached and cut short). It's just hair - for Heaven's sake, it grows back! They made me feel like I have spoiled my looks for good.
Actually my mom needs help with apples. This year is a very good apple year here and extra hands are needed for harvesting and preservation. So I'll be up to elbows in apple juice. They say apple juice is good for skin. I hope so.
I'll take Vera the Mouse - Dressing piece with me, I might have time to stitch it in the evenings. It'll be my next finish and after Vera the Mouse, it's Sistine Chapel again.

Toinen osa Michelangelon Sikstuksen kappelin katosta on valmis, enää 43 osaa pisteltävänä. Siitä asti kun tulin kotiin on sataa tihuttanut, joten olen jättänyt puutarhan hoidon väliin ja pistellyt sen sijaan. Puutarha on yhtä sotkua, mutta sille ei voi nyt mitään. Kaikki on märkää.
Äiti soitti pari päivää sitten. Kuulostaa siltä että hän ja isä ovat antaneet minulle anteeksi. Olen helpottunut. Kun lähdin Suomesta, he olivat hyvin järkyttyneitä siitä mitä tein tukalleni (suoristus, valkaisu ja lyhyeksi leikkaus). Se on vain tukkaa - Herran tähden, se kasvaa takaisin! Ihan kun olisin pilannut ulkonäköni lopullisesti.
Oikeastaan äitini tarvitsee apua omenoiden kanssa. Tämä vuosi on hyvä omenavuosi täällä ja sadonkorjuuseen ja säilöntään tarvitaan lisävoimia. Niinpä tulen olemaan kyynärpäihin saakka omenamehussa. Sanotaan että omenamehu on hyväksi iholle. Toivon niin.
Otan Vera the Mouse - Dressing -työn mukaani. Saattaa olla että iltaisin jää aikaa pistellä sitä. Se tuleekin olemaan seuraava valmiiksi tulevat työ ja sen jälkeen taas Sikstuksen kappelia.

Vera the Mouse - Dressing

Home sweet home. It's always nice to see new places and meet new people & make friends, but it's also so sweet to be at home.
The very first thing I did in the following morning of my return, was to walk and climb 12 kms to Aurinkovuori ("Sunny Mountain" in English) to watch our small village. Air was so fresh and the village so quiet. I didn't see anybody on my way up. Just me and the pure nature. Heaven. O.K. It was pouring rain and I was all wet and muddy - still happy.
The contrast with my simple country life here and the living in the luxury cruising ship is enormous. They are both totally different worlds.
I started to stitch Vera the Mouse by Marjolein Bastin (Lanarte Collection). Here is what I managed to stitch during the cruise.
Next time I'll be back with Sistine Chapel. I hope I'll have a finish of second part to show...

Oma koti kullan kallis. Onhan se kiva nähdä uusia paikkoja ja tavata uusia ihmisiä & saada ystäviä, kuitenkin kotona on hyvä olla taas kerran.
Paluupäivän jälkeisenä aamuna lähdin ensitöikseni kävelemään ja kiipeämään Aurinkovuorelle, vain katsellakseni kylää. Ilma oli todella raikas ja kylä niin hiljainen. En nähnyt ketään matkalla ylös. Vain minä ja puhdas luonto. Taivaallista. O.K. Satoi kaatamalla ja olin litimärkä ja mutainen - kuitenkin onnellinen.
Kontrasti yksinkertaisen maalaiselämäni ja luksusluokan risteilyaluksen elämän välillä on valtava. Molemmat ovat ihan eri maailmansa.
Aloitin Marjolein Bastinin (Lanarte Collection) Vera the Mouse -työn. Tässä on kuva siitä mitä ehdin pistellä risteilyn aikana.
Seuraavalla kerralla palaan taas Sikstuksen kappelin kanssa. Toivottavasti minulla on jo silloin valmiina toinen osa, jota esitellä.

If you like to see my travel pictures - just click the text.
Jos haluat katsella matkakuviani - klikkaa vaan tekstiä.

Mediterranean Cruise Pictures
Välimeren risteilyn kuvat

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 4

Creation of Sun, Moon and Plants
A promise is always a promise. I usually do what I promise, so here it is. I promised update of my project as soon as I finish God and before I leave Finland. Both promises are now fulfilled. I'll be away for a while and I don't take Sistine Chapel with me because it's so large. There is a smaller project, I might take. I hope I have time to stitch it, because my schedule is tight, perhaps in the evenings. One of my friends gave me two thick books to read and I have other extra curriculum programs, too. So there is no chance to get bored - more chance to get stressed.
Only heaven knows when I'm gonna finish the whole Ceiling of the Sistine Chapel.

Auringon, Kuun ja kasvien luominen
Lupaus on aina lupaus. Teen yleensä mitä lupaankin, joten tässä se on. Lupasin päivittää projektiani heti kun saan Jumalan valmiiksi ja ennenkuin lähden Suomesta. Molemmat lupaukset on nyt täytetty. Olen poissa jonkin aikaa ja en ota Sikstuksen kappelia mukaani, koska se on niin iso. On eräs pienempi työ, jonka saatan ottaa. Toivottavasti vaan on aikaa pistellä sitä, koska aikatauluni on tiukka, ehkä iltaisin. Yksi ystävistäni antoi minulle kaksi paksua kirjaa luettavaksi ja minulle on myös järjestetty muuta ohjelmaa. Joten eipä tule aika pitkäksi - saattaa jopa stressiä pukata.
Taivas tietää koska saaan valmiiksi koko Sikstuksen kappelin katon.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 3 continues

Creation of Sun, Moon and Plants

I don't know what you see, but as long as I have been stitching this part I don't see very much Sun, Moon or Plants. There is a person wearing crimson robe and it looks like he is mooning. I think Michelangelo had a sense of humor. This is tame compared to what's coming.

Auringon, Kuun ja kasvien luominen

En tiedä mitä te näette tässä, vaikka olen pistellyt tätä osaa jo kauan en näe paljoakaan Aurinkoa, Kuuta tai Kasveja. Näyttä siltä että karmiininpunaisessa mekossa oleva henkilö näyttää pyllistävän. Minusta tuntuu että Michelangelolla oli huumorintajua. Tämä on vielä kesyä verrattuna siihen mitä on tulossa.

Michelangelo's Sistine Chapel Ceiling - Month 3

Creation of Sun, Moon and Plants

I admit it, I haven't stitch much during the last month. Why? At first July was a very HOT month in Finland. If the temperature is above +30 C for weeks it really isn't a pleasure to stitch anything. So I spent most of the days picking berries in the forest and rest of the days I was sitting in the lake. My freezer is full of all kind of berries, so it's time to start stitch again.

This is the second part of Sistine Chapel Ceiling - doesn't look very much anything yet. I have stitched a little bit background.

Auringon, kuun ja kasvien luominen

Myönnetään, en ole pistellyt kovinkaan paljon viime kuussa. Miksikö? Ensinnäkin heinäkuu oli hyvin KUUMA kuukausi Suomessa. Jos lämpötila on yli + 30 C viikkoja, minkään pistely ei ole kivaa. Niinpä vietin suurimman osan päivistä metsässä poimien marjoja ja loput päivät istuinkin sitten järvessä. Pakastimeni on nyt täynnä kaikenlaisia marjoja, niinpä on aika aloittaa pistelyt jälleen.

Tämä on toinen osa Siksuksen kappelin kattoa - ei näytä vielä juuri miltään. Olen pistelly vasta vähän taustaa.

Midnight Moggies aka Starry Cats - Day 46

It's finished now! I loved to stitch everything else, but frames. As you can see I'm stubborn, so I usually finish all I start - sooner or later. Next week is for the Sistine Chapel stitching.

I made a quick visit to South. Here are some pictures from Maretarium, Kotka, Finland and Strömfors Iron Works, Ruotsinpyhtää-Strömfors, Finland

Se on ohi nyt! Kaikki muut oli ihan kivaa pistellä, paitsi raamit. Kuten näkyy olen itsepäinen, joten yleensä saan kaiken valmiiksi mitä aloitan - ennemmin tai myöhemmin. Ensi viikko pistelläänkin Sikstuksen kappelia.

Tein pikavisiitin Etelään. Tässä muutamia kuvia Maretariumista, Kotkasta ja Strömforsin ruukista, Ruotsinpyhtäältä.

Maretarium

Ruotsinpyhtää-Strömforsin ruukki

Midnight Moggies aka Starry Cats - Day 42

Everything has gone just as I haven't planed it. I'm still stuck with frames. My plan was to stitch those frames last week. As you can see, there is still 8 rows stitching left there. What I have done except worshipped the sun, updated my other sites, gardening, walking in the forests, shopping (sales, sales, sales), trying to find flattering bikinis, read a lot etc....
I live in hope, I'll finish this project next week. Let's see.

Kaikki on mennyt aivan kuten en ole suunnitellut. Olen edelleen kiinni raameissa. Suunitelmani oli pistellä nuo raamit viime viikolla. Kuten näkyy, edelleenkin puuttuu 8 riviä. Mitä ihmettä olen tehnyt paitsi palvonut aurinkoa, päivittänyt muita sivujani, hoitanut puutarhaa, kävellyt metsissä, shoppaillut (ale, ale, ale), yrittänyt löytää bikineitä, jotka sopivat vartalolle, lukenut paljon jne....
Elelen siinä toivossa että saan tämän projektin valmiiksi ensi viikolla. Katsotaan miten käy.

Midnight Moggies aka Starry Cats - Day 35

Frames, frames those boring frames. Why on earth I always pick a piece with stitchable frames? Then I get bored with them. There is not very much frames and background left and I'm really missing Sistine Chapel.
This was rather nice week, the sun was shining and because I love sun bathing, I didn't stitch very much. Today I almost forgot to add my progress, perhaps my mind is sunburn. My friends say I'm getting skin cancer. Sunbathing is my only bad habit, I don't drink, smoke or use drugs and I even eat healthy and exercise daily.

Raamia, raamia, tylsää raamia. Miksi ihmeessä valitsen aina työn, jossa on pisteltävät raamit? Sitten kyllästyn niihin. Ei olisi enää paljon raamia ja taustaa jäljellä ja kaipaan jo Sikstuksen kappelia.
Oli ihan kiva viikko, aurinko paistoi ja koska rakastan auringonottoa, en pistellyt kovinkaan paljon. Tänään melkein unohdin lisätä edistymiseni, ehkä aurinko on polttanut jo aivoni. Ystäväni sanovat että saan ihosyövän. Auringonotto on ainoa paheeni, en juo, polta tai käytä huumeita ja minä jopa syön terveellisesti ja liikun päivittäin.

Midnight Moggies aka Starry Cats - Day 28

Now you see those flowers! I have stitched also a little bit of frames and started the background. This project is taking more time I thought it would do. I wonder where does the time go... days seem to have less hours than my childhood.
My stitching friends are worried if I have enough projects, so they keep updating my e-mailbox with new and old interesting cross stitch patterns. I just counted if I stitch next 1000 years, I'm not even a halfway finished. Better not count, just stitch. Perhaps after next 2-3 weeks I'm back stitching Sistine Chapel, which is another story.

No niin nyt näette ne kukkaset! Olen pistely myös hieman kehyksiä ja aloittanut taustaosion. Tämä projekti näyttää vievän enemmän aikaa kuin kuvittelinkaan. Ihmettelen mihin aika oikein menee... päivässä vaikuttaa jotenkin olevan vähemmän tunteja kuin lapsuudessani.
Ristipistoilevat ystäväni ovat huolissaan josko minulla riittää tarpeeksi projekteja, joten he päivittävät sähköpostilaatikkoani uusilla ja vanhoilla mielenkiintoisilla ristipistomalleilla. Laskeskelin juuri että jos pistelen seuraavat 1000 vuotta, en ole saanut edes puoliakaan valmiiksi. Parasta olla laskematta, keskittyä vain pistelyyn. Ehkäpä 2-3 viikon kuluttua olen taas pistelemässä Sikstuksen kappelia, joka on ihan toinen juttu.

Midnight Moggies aka Starry Cats - Day 21

Well, I promised flowers and I'll give you leaves. It was a nice sunny week until weekend came and wind & rain. I have stitched the outlines of flowers, so they are there, I must just add a little bit colour and flowers are alive.

It's summer and you are more relaxed, so I usually haven't any diffulties to say NO, but this week I have said too much YES to everything and it leads to troubles in the long run. I promised to help Tea with her Cross Stitch News Site...and now I'm wondering where I'll get the time to do it. I have hands full of my own projects and works. There is only 24 hours in a day. Good Lord give me 25!

Tuota noin, lupasin kukkia ja annan lehtiä. Viikko oli aurinkoisen kaunis viikonlopun tuloon asti, sitten alkoi tuuli & sade. Olen sentään pistelly kukkien ääriviivat, joten ne ovat siellä, täytynee lisätä hieman väriä ja kukat heräävät eloon.

On kesä ja sitä on hieman rentoutuneempi kuin tavallisesti, niinpä niin, minulla ei yleensä ole mitään vaikeuksia sanoa EI, mutta tällä viikolla sanoin KYLLÄ ihan kaikkeen ja se johtaa vaikeuksiin pitemmän ajan kuluessa. Lupasin auttaa Teaa hänen Cross Stitch News -sivunsa kanssa... ja nyt ihmettelen mistä ihmeestä revin aikaa siihen. Minulla on kädet täynnä omia projekteja ja töitä. Päivässä on vain 24 tuntia. Hyvä Luoja anna minulle 25!

Midnight Moggies aka Starry Cats - day 14

All cats are done + a little mouse. It's time to start stitching backgrounds and frames. Weather has been so fine, I have almost skipped the stitchings and spend my time in the garden. Everything is so green and beautiful, every day more flowers. Perhaps I have next time some flowers with Midnight Moggies.

Ok - I admit it, I changed the colours a little bit.

Kaikki kissat on tehty + pieni hiiri. On aika aloittaa taustan ja kehysten pistely. Ilmat ovat olleet todella hyvät, olen melkein jättänyt pistelyt väliin ja viettänyt aikaani puutarhassa. Kaikki on niin vihreää ja kaunista, joka päivä enemmän kukkia. Ehkäpä seuraavalla kerralla minulla on hieman kukkia Keskiyön Kattien seurana.

Ok - myönnän sen, muutin värejä hieman.

Midnight Moggies aka Starry Cats - day 7

A week has gone and I have been busy stitching. Rainy days are very good stitching days, I can skip gardening and just listen to rain drops and my needle. I have stitched two moggies, only two left to stitch.

Viikko on mennyt ja olen pistelly ahkerasti. Sadepäivät ovat hyviä ompelupäiviä, voin jättää puutarhanhoidon väliin ja vain kuunnella sadetta ja neulaani. Olen pistellyt jo kaksi kattia, toiset kaksi vielä jäljellä.

Midnight Moggies aka Starry Cats

It was time to wrap the Sistine Chapel Ceiling into plastic for a while and do something else. Here is the beginning of "something else". It's a bit different what I usually do. Designer of this work is Vivienne Powers. Fabric is navy blue aida and colours are from Anchor. Pattern is published in Cross Stitch Gold magazine, issue 24.

Oli aika kääriä Sikstuksen kappelin katto muoviin ja tehdä jotakin muuta. Tässä on alku "johonkin muuhun". Se on hieman erilainen mitä yleensä teen. Tämän työn suunnitteli Vivienne Powers . Kangas on laivastonsinistä aidaa ja värit Anchorilta. Malli on julkaistu Cross Stitch Gold lehdessä, numero 24.